Eilen onnistuin aiheuttamaan itselleni ja parille opettajalle ylimääräistä sydämentykytystä koulussa.
Aloitetaan alusta... Kun korun osat juotetaan yhteen, ne täytyy sen jälkeen aina keittää rikkihapossa booraksin pois saamiseksi. Ontot kappaleet keitetään vielä puhtaassa vedessä sen jälkeen, jotta jostain olemattoman pienestä reiästä kappaleen sisään mahdollisesti mennyt happo saadaan pois. Olin tehnyt näin, mutta sisään oli silti jäänyt happoa.
Menin hopeoimaan valmiita helistinkorujani. Hopeointi on vinhaa puuhaa, koska se tapahtuu syanidiliuoksessa. (Syanidi on siis se aine, jolla saa helposti nirrin pois itseltään tai läheisiltään)
Kun laitoin riipuksen hopeointinesteeseen, se alkoi kuplia jänskästi, miten sen ei kyllä pitäisi tehdä. Pari sekuntia mietittyäni käänsin laitteesta virrat pois, laitoin huoneen oven takanani kiinni ja lähdin hakemaan opettajaa hätiin. Opettaja kävi sitten hakemassa korut litkusta pois ja totesi, että siellä korun sisällä taisi olla happoa. Ja hapon ja syanidiliuoksen reaktiosta syntyy syaanikaasua. Että sellainen kemiantunti. Säikäytti sen verran, että muistan kyllä seuraavan kerran keittää onttoja koruja muutaman minuutin kauemmin siellä vedessä...
No nyt on koulu kuitenkin tältä vuodelta ohi ja hengissä ollaan. Vielä muutama päivä hälinää työpaikalla ja sitten saankin Villen Suomeen ja päästään Savoon joulun viettoon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti