Kuvat

Tässä siis ne edellä mainitut uusimmat hengentuotteet, eli riipus ja sormus. Helistimiä molemmat.

Jännitysmomentti

Eilen onnistuin aiheuttamaan itselleni ja parille opettajalle ylimääräistä sydämentykytystä koulussa.

Aloitetaan alusta... Kun korun osat juotetaan yhteen, ne täytyy sen jälkeen aina keittää rikkihapossa booraksin pois saamiseksi. Ontot kappaleet keitetään vielä puhtaassa vedessä sen jälkeen, jotta jostain olemattoman pienestä reiästä kappaleen sisään mahdollisesti mennyt happo saadaan pois. Olin tehnyt näin, mutta sisään oli silti jäänyt happoa.

Menin hopeoimaan valmiita helistinkorujani. Hopeointi on vinhaa puuhaa, koska se tapahtuu syanidiliuoksessa. (Syanidi on siis se aine, jolla saa helposti nirrin pois itseltään tai läheisiltään)

Kun laitoin riipuksen hopeointinesteeseen, se alkoi kuplia jänskästi, miten sen ei kyllä pitäisi tehdä. Pari sekuntia mietittyäni käänsin laitteesta virrat pois, laitoin huoneen oven takanani kiinni ja lähdin hakemaan opettajaa hätiin. Opettaja kävi sitten hakemassa korut litkusta pois ja totesi, että siellä korun sisällä taisi olla happoa. Ja hapon ja syanidiliuoksen reaktiosta syntyy syaanikaasua. Että sellainen kemiantunti. Säikäytti sen verran, että muistan kyllä seuraavan kerran keittää onttoja koruja muutaman minuutin kauemmin siellä vedessä...

No nyt on koulu kuitenkin tältä vuodelta ohi ja hengissä ollaan. Vielä muutama päivä hälinää työpaikalla ja sitten saankin Villen Suomeen ja päästään Savoon joulun viettoon.

Joulunalusrauhaa

Koulua yhdeksästä puoli neljään, sieltä töihin neljästä kasiin. Kotiin, ruokaa ja telkkaria. Viikonloppuna jätetään koulu pois, mut ollaankin sit koko päivä töissä. Tätä aatonaattoon asti. Huoh...

Mut loppukuusta hymyilyttää kun palkka tipahtaa tilille, sillä sille tulee kyllä olemaan käyttöä. Onneksi pääsen asumaan halvalla Villen ja kämppisten luo! Sama lyhyemmin: onneksi pääsen asumaan Villen luo. =) Normaalia parisuhdetta puoli vuotta, vaikka mies oliskin viikot töissä jossain, missä ikinä, niin saadaan silti viettää viikonloput yhdessä tarvitsematta lentää mihinkään. Pieniä asioita osaa nykyään arvostaa ihan uudella tavalla, uskokaa pois!

Onko vielä pitkä matka?

Tänään pidettiin välipalaveri koulussa projektista, joka ei oikein jaksa innostaa ketään. Täytyy myöntää, että ei haittaa yhtään, ettei tarvii keväällä enää ottaa siihen osaa. Ja sitten nelosen syksyllä se ei enää toivottavasti kuulu meille. Tuntuu kyllä hyvältä päästä uusiin maisemiin ja uusien tehtävien pariin vähäksi aikaa. Pitäis kuitenkin jaksaa tsempata vielä tammikuu, ettei koulussa oleminen menis ihan pelkäksi miihailuksi.

Paperihommat Kelan ja Erasmuksen apurahan suhteen on nyt hoidettu, vielä pitää hommata Kelalta eurooppalainen sairausvakuutuskortti ja vakuutusyhtiöstä matkavakuutus, joka on voimassa Englannissa/Englannista tehtävillä matkoilla. Oon liikkeellä liiankin hyvissä ajoin, mut kun en malta oottaakkaan.

Nyt kuitenkin vapaapäivien viettoon... Luvassa piparien leivontaa Mikkelissä ja lauantaina Helsingissä joulumyyjäiset ja ystäviä. Hyvä loppuviikko tulossa siis.

Nyt se on sitten virallista

Juu, tänään tuli sähköpostia Lontoon koulusta. Sain opiskelijanumeron. Lisäksi kertoivat lähettävänsä virallisen hyväksymiskirjeen postitse pikapuoliin. Jännittävää! Tähän asti kaikki on ollut epävirallista, mut nyt oon oikeesti niiden listoilla opiskelijana!!!

Iltapäivällä menen täyttelemään kaikki tarvittavat lomakkeet kv-vastaavan kanssa. Haetaan nyt sit opintolainaakin, niin ei sitten keväällä tarvii kärvistellä jos (kun) Camdenista löytyy jotain kivaa.