Maku muuttuu

Lontoon rakeiden osalta loru päättyy tähän. Tarina jatkuu osoitteessa Englannin lakuja.

Pikkuhiljaa

Aloitin maanantaina yrittäjäkurssin, joka vaikuttaa tosi hyvälle. Monipuolisia ammattilaisia pitämässä tunteja ja kertomassa käytännön esimerkkejä omasta elämästään ja yrityksestään. Myös kirpputori on nyt käynnissä ja sieltä on hävinnyt tavaraa, toivottavasti ihan rehellisesti kassan kautta.

Sain tänään tarjouksen lentorahdista. Olin siis ajatellut lähettäväni työkaluja ja jotain suurempia tavaroita sen avulla uuteen kotiin, mutta hinta sai toisiin aatoksiin. Noin 25kg:n paketti olisi tullut maksamaan 150-170€. Taidan jättää työkalut vielä Suomeen ja viedä mukanani aina kun tulen käymään täällä. Myös kaikki Englantiin tulevat vieraat saavat mielellään osansa roudattaviksi.

Tänään oli suuri askel myös työnhakurintamalla. Lähetin hakemukset kahteen korufirmaan, joissa pääsisi ihan oikeisiin töihin, omalle alalle. Hakemuksia luulisi heille satavan muualtakin, mutta ainakin olen tehnyt oman osani nyt ja saanut tämänkin (henkisen) kynnyksen yli astuttua.

Jännitys on alkanut muuttua innostukseksi tämän lähdön suhteen! En malta odottaa!

Täällä ollaan taas!

Puolentoista vuoden, valmistumisen ja avioitumisen jälkeen olen taas melkolailla samanlaisessa tilanteessa kuin tätä blogia aloitellessani. Englanti kutsuu ja Lontoon rakeet ovat siis jälleen ajankohtaisia.

Olen muuttamassa marraskuun alussa Villen luo Englantiin. Valmistuin keväällä korumuotoilijaksi, tein kesän töitä ja olen ollut syyskuun alusta työttömänä. Kunhan Kela tekee päätöksen, että minulle kuuluu päiväraha työmarkkinatuen sijaan, voin ilmoittaa työkkäriin lähtöpäiväni ja pyytää Kelalta E303 lomakkeen, jolla saan samaa päivärahaa myös Englannissa ensimmäiset kolme kuukautta. Kelan päätökseen menee kuulemma vielä pari viikkoa...

Kuukausi aikaa saada kaikki käytännön asiat hoidettua. Tänään rankkasin vaatekaapin sisältöä kirppistä varten, vaihdoin puhelinliittymän halvimpaan mahdolliseen (kuukausimaksuttomia liittymiä ei enää ole), ilmoitin vakuutusyhtiöön kotivakuutuksen päättymisestä, vein vuokrailmoituksia koululle ja palkkatodistuksia Kelaan ja selvittelin lentorahteja. Elämä ei nimittäin mahdu yhteen kahdenkymmenen kilon matkalaukkuun!